Monimuotoinen metsä osa 6: Sekametsä on tulevaisuuden metsä

Sekametsä on noussut vahvasti tulevaisuuden metsänhoidon ytimeen. Sekapuustoisuus kasvattaa metsien resilienssiä, tuottaa monimuotoisuutta ja jakaa metsällistä riskiä samalla kun tuotos säilyy.

Mitä on sekapuustoisuus ja miksi se on tärkeää?

Sekapuustoisuus tarkoittaa sitä, että metsässä kasvaa samanaikaisesti esimerkiksi kuusta, mäntyä ja lehtipuita kasvupaikka huomioiden. Sekametsät edistävät ilmastokestävyyttä, monikäyttöä ja monimuotoisuutta. Yhden puulajin metsiköihin verrattuna sekametsät sietävät myös paremmin tuhoja, kuten tuulta tai hyönteistuhoja. 

Ilmastonmuutos tuo mukanaan ennakoimattomia sääilmiöitä. Yksipuolinen metsikkö on herkempi reagoimaan tuhoihin, kun taas sekametsä kestää paremmin: eri puulajit sopeutuvat vaihteleviin oloihin ja riskit jakautuvat tasaisemmin eri lajeille. Tutkimusten mukaan sekametsän kasvattaminen ehkäisee mm. kirjanpainajatuhoja. 

Sekapuustoisuuden hyödyt

Miten sekametsiä kasvatetaan?

Uudistaminen

Kasvatettavien puulajien valinta on suunniteltava tarkoin. Eri puulajien tarpeet, kuten valon ja varjostuksen sietokyky, otetaan huomioon, kun valitaan uudistettavaa puulajia. Pääpuulajin osuus koko metsiköstä ei saisi ylittää 75 %. Suosittu tapa on käyttää kuusen ja männyn sekaistutusta, jos kohteen maaperä sen mahdollistaa. Kuusta ei kuitenkaan kannata istuttaa liian kuivalle kasvupaikalle, sillä se kasvattaa tuhoriskiä. 

Taimikonhoito

Taimikon hoidossa on tärkeää varmistaa, että sekapuustoisuus säilyy. Tämä voidaan tehdä jo varhaisperkauksella ja taimikonharvennuksilla, joissa valitaan ja säästetään halutut puut. Taimikonhoitovaiheessa on tärkeä myös ottaa huomioon tiheiköt, jotka edistävät sekametsäisyyttä. 

Harvennukset

Ensiharvennus on hyvä ajoittaa siten, että se tukee haluttujen puulajien kasvua.

Harvennuksissa on tärkeää poistaa kilpailevaa puustoa ja varmistaa, että kasvamaan jäävät puut ovat terveitä ja hyvälaatuisia sekä edistävät sekametsän syntymistä. Lehtipuiden suosiminen ja alikasvuston jättäminen onnistuu harvennuksen yhteydessä.

Mahdolliset haasteet

 Soveltuvien puulajien kirjo vaihtelee kasvupaikan ja ilmasto-olosuhteiden mukaan. Karuimmilla kasvupaikoilla sekapuustoisuuden aikaansaaminen voi olla hankalaa. Pohjois-Suomessa taloudellisesti kannattavien kasvatettavien puulajien määrä on vähäisempi kuin eteläisessä Suomessa.

Eri puulajien erilainen valontarve ja varjostuksensietokyky voivat vaikuttaa niiden väliseen kilpailuun. Esimerkiksi kuuset voivat kehittyä hyvin koivujen tai mäntyjen alla, mutta mänty ja koivu eivät menesty kuusen aluspuustona.

Sekapuustoisuuden ylläpito jatkuvan kasvatuksen metsissä voi olla haastavaa, ja se vaatii tarkempaa suunnittelua ja ajoitusta verrattuna jaksolliseen kasvatukseen.

Näin pääset alkuun

1. Kartoitus: Arvioi metsäsi sekapuustoisuuden aste ja tavoitteet.

2. Hyödynnä suosituksia: Metsänhoidon suositukset kertovat monipuolisesti sekametsien kasvatuksesta.

3. Mieti mahdollisuutta perustaa metsä useampaa puulajia käyttäen.

4. Taimikonhoito: Tee sekametsävalinta jo taimikonhoidossa.

5. Harvennus: Suunnittele harvennus lajikoostumuksen mukaan.

6. Seuranta: Tarkkaile metsäsi kehitystä ja sopeuta hoitoa.

7. Keskustele: Suunnittele metsien hoitotoimenpiteet oman mhy-metsäasiantuntijasi kanssa. Hän osaa suositella oikeaa sekapuuston kasvatusmallia metsillesi. 

Lue lisää luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävästä työstä. Tutustu myös MTK:n ja SLC:n tekemään Monimuotoisuuden tiekarttaan.