Metsänhoitoyhdistykset uudistavat puukaupan ja metsänomistamisen palveluita

Metsänhoitoyhdistys-ketjussa kehitetään palveluja niin, että ne vastaavat entistä paremmin tämän päivän metsänomistajien tarpeisiin. Uudistusten ytimessä ovat metsänomistajan tavoitteet. Metsänhoitoyhdistyksissä halutaan varmistaa, että jokainen metsänomistaja saa aiempaa paremmin tietoa erilaisista vaihtoehdoista, niiden vaikutuksista ja siitä, mikä ratkaisu sopii juuri omaan tilanteeseen.

Tavoitteena on tehdä asioinnista sujuvampaa, palveluista selkeämpiä ja päätöksenteosta helpompaa kuitenkaan unohtamatta henkilökohtaista palvelua, joka on ollut metsänhoitoyhdistysten vahvuus jo 120 vuoden ajan.

"Metsänomistajakunta on jatkuvassa muutoksessa. Meidän tehtävämme on muuttua sen mukana. Metsänhoitoyhdistysten vahvuus on aina ollut se, että tunnemme metsänomistajat ja heidän tilanteensa. Nyt haluamme tuoda tämän osaamisen entistä näkyvämmin osaksi palvelua ja päätöksenteon tukea", sanoo Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen.

Puukauppaa metsänomistajan ehdoilla

Puukauppa on metsänomistajalle yksi elämän suurimmista taloudellisista päätöksistä. Samalla se on muuttunut entistä monimutkaisemmaksi: vaihtoehtoja on enemmän, tarjousten vertailu vaikeutuu eikä metsänomistaja välttämättä osaa tunnistaa metsänsä kaikkia mahdollisuuksia.

Metsänhoitoyhdistykset uudistavatkin ensimmäiseksi puukaupan palvelujaan niin, että metsänomistaja saa aiempaa paremman kokonaiskuvan vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Puukauppa ei ole enää vain yksittäinen myyntitapahtuma, vaan osa laajempaa metsänomistuksen kokonaisuutta.

”Olemme aiemminkin tehneet paljon metsänomistajan tavoitteiden eteen, mutta emme ole tuoneet kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja riittävän aktiivisesti esiin. Liian usein palvelu on rakentunut sen varaan, että metsänomistaja itse osaa kysyä oikeita asioita. Nyt haluamme kääntää ajattelun toisin päin: meidän tehtävämme on avata vaihtoehdot, kertoa niiden vaikutuksista ja auttaa metsänomistajaa valitsemaan juuri hänen tavoitteisiinsa sopiva ratkaisu”, Huupponen tiivistää. 

"Kyse ei ole yksittäisestä muutoksesta, vaan pitkäjänteisestä kehitystyöstä, jossa puukauppaa tarkastellaan ensisijaisesti metsänomistajan näkökulmasta. Huomio ei siis ole rakenteissa eikä järjestelmissä. Metsänomistaja saa puukauppaan riippumatonta, tavoitteisiinsa perustuvaa ja vahvaa tukea. Erityisesti silloin, kun päätökset ovat vaikeita ja vaikutukset pitkäkestoisia. Olemme luomassa tulevaisuuskestävää puukauppaa ja varmistamassa toimivan sekä vastuullisen puumarkkinan." 

Uudistuksessa otetaan käyttöön myös puunostajille suunnattu palvelu Pino.fi. Palvelu toimii puukaupan kilpailutuksen teknisenä ratkaisuna ostajille, mutta se on vain osa kokonaisuutta, jossa puukaupan prosesseja ja toimintatapoja kehitetään metsänomistajan tavoitteet huomioiviksi. 

"Pino.fi on merkittävä askel, sillä sitä kautta jatkossa metsänhoitoyhdistyksien kilpailuttama puu tulee tarjolle yhtä väylää pitkin. Tämä helpottaa kaikkien puukaupan osapuolien tekemistä. Palvelu on puunostajille myös maksuton.” 

Uudistetut puukaupan toimintamallit ovat saaneet meneillään olevissa yhdistysten piloteissa erittäin myönteistä palautetta metsänomistajilta.

”Piloteissa saadut asiakaspalautteet vahvistavat, että valittu suunta on oikea. Metsänomistajat ovat kokeneet tärkeäksi sen, että heidän toiveensa ja tavoitteensa näkyvät aidosti osana kokonaisuutta. Samalla materiaalit on koettu selkeiksi, helposti lähestyttäviksi ja sellaisiksi, että ne tukevat päätöksentekoa ilman, että asioita tarvitsee osata kysyä itse”, Huupponen kertoo.

Kehitystyötä tehty puhtaalta pöydältä

Osana kehitystyötä metsänhoitoyhdistykset ottavat käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, joilla puukaupan prosessia tehdään sujuvammaksi ja läpinäkyvämmäksi eri puolilla Suomea. 

”Totesimme, että nykyiset työkalumme eivät ole riittäviä, kun lähdemme kehittämään tärkeintä asiantuntijapalveluamme täysin metsänomistajalähtöisesti. Puhtaalta pöydältä pystyimme katsomaan tilannetta realistisesti: metsänomistajakunta on muutoksessa ja erilaiset tarpeet on otettava huomioon, kun haluamme olla aidosti metsänomistajan puolella.”

Myös digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia metsänomistajalähtöiseen palveluun. OmaMetsä-palvelua kehitetään tulevaisuudessa entistä vahvemmaksi asiointikanavaksi, jonka kautta metsänomistaja voi seurata puukaupan etenemistä, saada tietoa vaihtoehdoista ja pysyä paremmin ajan tasalla prosessin eri vaiheista.

Sukupolvenvaihdokseen uusi, selkeämpi palvelu

Puukaupan lisäksi metsänhoitoyhdistykset uudistavat metsäomaisuuden hallinnan palveluitaan. Palvelutarjontaan kuuluvat metsäomaisuuden hallintaan liittyvät palvelut kuten sukupolvenvaihdos, perunkirjoitus ja perinnönjako.

Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyy usein paljon kysymyksiä käytännön asioiden hoidosta ja verotuksesta, mutta se on myös tunteikas päätös. Metsänomistaja saa tuekseen asiantuntijan, joka auttaa suunnittelussa, vaihtoehtojen vertailussa, käytännön asioissa ja toteutuksessa. Palvelu räätälöidään aina metsänomistajan ja perheen tilanteen mukaan.

Tavoitteena on helpottaa päätöksentekoa, vähentää epävarmuutta ja varmistaa, että metsän arvo, metsänhoidon jatkuvuus ja perheen näkökulmat tulevat huomioiduksi.

"Sukupolvenvaihdoksessa tärkeintä ei ole vain juridinen ja verotekninen toteutus, vaan se, että ratkaisu tuntuu oikealta ja turvaa tavoitteellisen metsänomistuksen myös tulevaisuudessa", Huupponen sanoo.

Henkilökohtainen palvelu säilyy uudistusten keskellä

Vaikka metsänhoitoyhdistykset kehittävät digitaalisia palvelujaan ja tuovat tekoälyä mukaan metsäasiointiin, yksi asia ei muutu: metsänomistaja saa jatkossakin henkilökohtaista palvelua omalta asiantuntijaltaan.

”Tekoälyä hyödynnetään jatkossa esimerkiksi tiedon analysoinnissa, vaihtoehtojen vertailussa ja viestinnän sujuvoittamisessa. Se tukee asiantuntijan työtä, mutta ei korvaa ihmistä. Henkilökohtainen palvelu on voittava kortti mitä tulee metsänomistajien palvelemiseen,” Huupponen summaa. 

Lähikuukausien aikana uudistukset alkavat näkyä metsänomistajille aiempaa selkeämpinä palveluina, parempana tiedonkulkuna, helpompana asiointina ja ennen kaikkea siinä, että metsänomistajan tavoitteet ohjaavat palvelua vahvasti.