Mikä on metsänhoitoyhdistyksen rooli puukaupassa?

kymenlaakso

Metsänhoitoyhdistys toimii metsänomistajan puolueettomana apuna ja puukaupan ammattilaisena puukaupassa. Mhy tuntee oman alueensa puumarkkinat, puunostajat sekä metsänomistajien erilaiset tavoitteet ja toiveet. Tunnemme siis puukaupan molemmat osapuolet paremmin kuin omat taskumme. Mhy:n avustaessa puukauppassa ovat keskiössä metsänomistajan omat tavoitteet ja toiveet sekä kilpailutus.  

Puukaupan kilpailutus – kilpailutathan muutkin palvelusi 

Kun teet puukauppaa paikallisen metsänhoitoyhdistyksen avustamana, voit olla varma, että saat puustasi parhaan hinnan. Metsäasiantuntijamme suunnittelevat leimikon metsänomistajan toiveiden mukaan. Suunnittelun jälkeen leimikko kilpailutetaan puunostajilla eli leimikosta pyydetään tarjoukset kaikilta alueella toimivilta puunostajilta. 

Puukauppatarjousten vertailu – runkohinta, katkonta, kuitu- vai energiapuu... 

Puukaupan kilpailuttaminen ei sinänsä ole hankalaa, mutta entäs sitten saatujen puukauppatarjousten vertailu? Puunostajat hinnoittelevat puukaupan monella eri tavalla. Osa ostajista käyttää runkohinnoittelua, jossa koko puulle annetaan tietty hinta. Toiset taas hinnoittelevat leimikot arvioidun hakkuukertymän mukaan puutavaralajeittain. Tämä hankaloittaa puukauppatarjousten vertailu, sillä hinnat eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään. 

Puun katkonta – onko sillä väliä? 

Hinnoittelun lisäksi puukaupasta saatavaan kokonaishintaan vaikuttaa katkonta. Katkonnalla tarkoitetaan sitä miten hakattava puusto katkotaan eli mitä puutavaralajeja painotetaan ja mikä on esimerkiksi tukkipuulta vaadittu läpimitta, tai tehdäänkö kuitu- ja tukkipuun lisäksi pikkutukkia. Metsänhoitoyhdistyksellä on käytössään maan kattavin katkonta-aineisto, olemmehan tehneet puukauppaa kautta Suomen jo 1900-luvun alusta asti. Pystymmekin hyödyntämään puukauppatarjousten vertailussa toteutuneiden hakkuiden katkonta- ja hintatietoja. 

Mitä metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluun kuuluu? 

  • Alkukartoitus ja suunnittelu 
    Yhteydenoton jälkeen metsäasiantuntija haastattelee metsänomistajaa, tekee maastokäynnin ja laatii hakkuusuunnitelman. Samalla keskustellaan myös muun muassa ennakkoraivauksista ja metsänuudistamistoimista, jos niille on tarvetta.  
  • Valtakirjan antaminen 
    Kun suunnitelma hyväksytään, annetaan valtakirja. Se oikeuttaa metsänhoitoyhdistyksen hoitamaan puukaupan metsänomistajan puolesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että päätökset tehtäisiin metsänomistajan puolesta, vaan metsänomistaja valitsee esimerkiksi ostajan itse, mutta metsäasiantuntija on mukana puukaupassa koko prosessin ajan - suunnittelusta korjuun valvontaan.  
  • Kilpailutus ja vertailu 
    Metsäasiantuntija lähettää tarjouspyynnöt kaikille alueen ostajille. Metsäasiantuntija tekee tarjousvertailun hyödyntäen katkontatietoja ja vertailemalla tarjouksia kokonaisarvon sekä puukauppaehtojen perusteella, eikä vain yksikköhintoihin perustuen.  
  • Korjuunvalvonta 
    Kun ostaja on valittu, asiantuntija valvoo korjuun toteutumista ja varmistaa, että hakkuu ja katkontatyö tehdään sovitusti. Koko prosessin ajan metsäasiantuntija huolehtii metsänomistajan edun toteutumisesta. Me metsänhoitoyhdistyksessa olemme metsänomistajan puolella puukaupassa.  

Miksi käyttää metsänhoitoyhdistystä puukaupassa? 

  • Tutkitusti parempi tuotto – kilpailutuksesta saadaan usein useita tuhansia euroja enemmän. 
  • Puolueetonta, metsänomistaja lähtöistä toimintaa – Mhy ei ole ostajapuolen edustaja, vaan edustaa metsänomistajia. 
  • Asiantuntijat tukena koko prosessissa – Kilpailutus, katkontatiedot, korjuun valvonta, tarjousvertailut – hoidamme koko prosessin puolestasi, kuitenkin yhdessä metsänomistajan kanssa, toiveita ja tavoitteitasi kuunnellen. 
  • Valinnanvapaus säilyy – vaikka annatkin valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle, teet sinä metsänomistajana lopulliset päätökset. 
  • Tuki myös yhteisomistustilanteissa– metsäasiantuntija kuuntelee ja huomioi kaikkien osapuolten näkemykset. 
  • Ammattilaiset rinnalla – et jää yksin missään puukaupan vaiheessa. 

Ota ytheyttä omaan metsäasiantuntijaasi sopiaksesi puukaupasta. Voit olla yhteydessä omaan metsäasiantuntijaasi, vaikka et olisi varma että onko metsätilallasi juuri nyt hakkuutarpeita. Mhy Kymenlaaksossa tarjoamme kaikille jäsenillemme ilmaisen puunmyyntisuunnitelman. Metsänhoidossa on hyvä olla liikkeellä etupainotteisesti ja puukauppoja voidaan suunnitella myös tulevaisuuteen.

Liittyvät bloggaukset

  1. Europarlamentaarikko Elsi Kataisen terveiset metsänomistajille

    Europarlamentaarikko Elsi Kataisen terveiset metsänomistajille

    Kymenlaakso

    “Arvoisat kymenlaaksolaiset metsänomistajat ja muu metsäiltamien juhlaväki, hyvät metsien ystävät”, aloitti meppi Elsi Katainen puheensa Mhy Kymenlaakson Metsäiltamissa, 14.8. Tirvan lavalla. Katainen työskentelee tiiviisti metsäasioiden parissa Europarlamentissa. Hän välitti terveisiä EU-tasolta Kymenlaaksolaisille metsänomistajille. 

    Lue lisää
  2. Lyhyt oppimäärä kuolinpesän hoidosta 

    Lyhyt oppimäärä kuolinpesän hoidosta

    Kymenlaakso

    Noin kymmenen prosenttia Kymenlaakson alueen yksityismetsistä on kuolinpesien omistuksessa. Se on kolmanneksi eniten koko valtakunnan tasolla. Kuolinpesä syntyy kuolinhetkellä ja perunkirjoituksen  jälkeen se voi alkaa toimia esimerkiksi puukaupassa. Suomessa ei ole pakko purkaa kuolinpesää, vaan se voi jatkaa ”elämäänsä” pitkäänkin ja sen sisään voi syntyä useampia kuolinpesiä, kun aikaa kuluu. Samalla kuolinpesän asioiden hoito muuttuu koko ajan hankalammaksi, kun päättäjiä tulee lisää ja ihmiset hajautuvat ympäri maailmaa. Kuolinpesä on tarkoitettu vain väliaikaiseksi omistusmuodoksi, ja sen purkamisen suunnittelu kannattaisikin aloittaa viimeistään, kun molemmat puolisot ovat kuolleet. Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, se purkautuu automaattisesti. 

  3. Harjoittelijana Metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksossa 

    Harjoittelijana Metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksossa

    Kymenlaakso

    Mhy Kymenlaaksolla on tänäkin vuonna kolme kesäharjoittelijaa, Lauramaija Sinkkonen, Otto Holmsten ja Hanna Metsälä. Harjoittelijat aloittivat työnsä toukokuun alussa ja harjoittelu kestää elokuun loppuun.   Niin Lauramaija, Otto kuin Hannakin ovat hakeutuneet metsäalanopintojen pariin halusta yhdistää luonto omaan työhön. Hanna sai kimmokkeen metsäalalle yläasteen työelämään tutustumisjaksosta, “Olin TET-harjoittelussa 9-luokalla mhy:llä ja siitä jäi tosi hyvä fiilis ja kokemus, joten lukion jälkeen päädyin hakemaan metsäalalle opiskelemaan ja nyt tälle kesää mhy:lle harjoitteluun.” Lauramaija taas uskoo metsäalan antavan mahdollisuuden monipuoliseen työnkuvaan ja uralla kehittymiseen.

2025 © Metsänhoitoyhdistykset