Harjoittelijana Metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksossa

kymenlaakso

Metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksolla on tänä vuonna töissä kolme kesäharjoittelijaa, Lauramaija Sinkkonen, Otto Holmsten ja Hanna Metsälä. Harjoittelijat aloittivat työnsä toukokuun alussa ja harjoittelu kestää elokuun loppuun saakka.  

Niin Lauramaija, Otto kuin Hannakin ovat hakeutuneet metsäalanopintojen pariin halusta yhdistää luonto omaan työhön. Hanna sai kimmokkeen metsäalalle yläasteen työelämään tutustumisjaksosta, “Olin TET-harjoittelussa 9. luokalla mhy:llä ja siitä jäi tosi hyvä fiilis ja kokemus, joten lukion jälkeen päädyin hakemaan metsäalalle opiskelemaan ja nyt tälle kesää mhy:lle harjoitteluun.” Lauramaija taas uskoo metsäalan antavan mahdollisuuden monipuoliseen työnkuvaan ja uralla kehittymiseen.  

Harjoittelijoiden kesä alkoi taimien parista

Toukokuussa töiden alettua ensimmäisenä työlistalla oli taimivaraston ylläpito, taimien jako metsänomistajille ja taimien laskutuksesta huolehtiminen. Taimien jaon päätyttyä Lauramaija, Otto ja Hanna siirtyivät toimistolle tekemään metsätilojen kuviointia ja viime viikot on kuluneet metsässä tarkistamassa ja päivittämässä metsävaratietoja. Maastotöihin on kuulunut myös leimikoiden nauhoitusta tulevia hakkuita varten sekä korjuujäljen tarkastusta.  

Lauramaija, Otto ja Hanna ovat päässeet myös seuraamaan metsäasiantuntijoiden työpäiviä niin maastossa kuin toimistollakin. Elokuussa tiedossa on ainakin maastokäynti yhdessä metsäsuunnittelijan kanssa. 

Parasta harjoittelussa

Lauramaijan mielestä parasta harjoittelussa on ollut mahdollisuus oppia ammattilaisilta, nähdä käytännössä metsätalousinsinöörin työtä ja kuulla ajatuksia metsäaiheisiin liittyen. “Toisaalta olen myös tykännyt, kun meihin harjoittelijoihin on luotettu ja on päästy myös paljon itsenäisesti työskentelemään.”, hän toteaa.  

“Parasta harjoittelussa on ollut ehdottomasti sen vaihtelevuuus. Harjoittelussa on päässyt monipuolisesti tekemään erilaisia työtehtäviä ja mukaan asiantuntijoiden päiviin. Se avartaa omaa näkemystä työstä ja sitä mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä.”, Hanna pohtii. 

Otto on päässyt kesän aikana tuuraamaan paikallista metsäasiantuntijaa, mikä onkin ollut hänen harjoittelunsa kohokohta. Hän toteaa, että tekisi mielellään tulevaisuudessa vastaavaa metsäasiantuntijan työtä, joten harjoittelu on ollut onnistunut ja antoisa.  

Myös Lauramaija ja Hanna voisivat kuvitella tulevaisuudessa työllistyvänsä metsäasiantuntijana esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseen. Molemmille on tärkeää, että tulevaisuuden työssä pääsee toimistotöiden lisäksi maastoon.   

Vinkit metsänomistajan kesään

Kysyimme Lauramaijalta, Otolta ja Hannalta, mitä he suosittelisivat metsänomistajan tekevän näin kesällä omassa metsässään. Kaikkien vastaukset olivat yhteneväiset, nyt on hyvä aika tarkistaa oman metsätilan metsänhoitotarpeet. Löytyykö omasta metsästä taimikonhoitotarpeita, harvennettavaa tai metsätuhoja?  

Juuri tänään tuli vastaan kaksi samanikäistä kuusikkoa, joista toisella oli tehty taimikonhoito vuosien varrella, toisessa ei. Oli useiden senttien ero läpimittojen välillä, hoidetun taimikon hyväksi toki. Jos nämä asiat ovat vieraita, kannattaa pyytää apua vaikkapa omalta metsäasiantuntijalta.”, Lauramaija toteaa.  

Ottokin muistuttaa taimikonhoidon tärkeydestä, “Nyt olisi hyvä aika käydä tarkistamassa taimikot, sillä vielä ehtii tarttumaan raivaussahaan”. 

Liittyvät bloggaukset

  1. Europarlamentaarikko Elsi Kataisen terveiset metsänomistajille

    Europarlamentaarikko Elsi Kataisen terveiset metsänomistajille

    Kymenlaakso

    “Arvoisat kymenlaaksolaiset metsänomistajat ja muu metsäiltamien juhlaväki, hyvät metsien ystävät”, aloitti meppi Elsi Katainen puheensa Mhy Kymenlaakson Metsäiltamissa, 14.8. Tirvan lavalla. Katainen työskentelee tiiviisti metsäasioiden parissa Europarlamentissa. Hän välitti terveisiä EU-tasolta Kymenlaaksolaisille metsänomistajille. 

    Lue lisää
  2. Lyhyt oppimäärä kuolinpesän hoidosta 

    Lyhyt oppimäärä kuolinpesän hoidosta

    Kymenlaakso

    Noin kymmenen prosenttia Kymenlaakson alueen yksityismetsistä on kuolinpesien omistuksessa. Se on kolmanneksi eniten koko valtakunnan tasolla. Kuolinpesä syntyy kuolinhetkellä ja perunkirjoituksen  jälkeen se voi alkaa toimia esimerkiksi puukaupassa. Suomessa ei ole pakko purkaa kuolinpesää, vaan se voi jatkaa ”elämäänsä” pitkäänkin ja sen sisään voi syntyä useampia kuolinpesiä, kun aikaa kuluu. Samalla kuolinpesän asioiden hoito muuttuu koko ajan hankalammaksi, kun päättäjiä tulee lisää ja ihmiset hajautuvat ympäri maailmaa. Kuolinpesä on tarkoitettu vain väliaikaiseksi omistusmuodoksi, ja sen purkamisen suunnittelu kannattaisikin aloittaa viimeistään, kun molemmat puolisot ovat kuolleet. Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, se purkautuu automaattisesti. 

  3. Mikä on metsänhoitoyhdistyksen rooli puukaupassa? 

    Mikä on metsänhoitoyhdistyksen rooli puukaupassa?

    Kymenlaakso

    Metsänhoitoyhdistys toimii metsänomistajan puolueettomana apuna ja puukaupan ammattilaisena puukaupassa. Mhy tuntee oman alueensa puumarkkinat, puunostajat sekä metsänomistajien erilaiset tavoitteet ja toiveet. Tunnemme siis puukaupan molemmat osapuolet paremmin kuin omat taskumme. Mhy:n avustaessa puukauppassa on keskiössä metsänomistajan omat tavoitteet ja toiveet sekä kilpailutus.  

2025 © Metsänhoitoyhdistykset