Rajat auki! Missäs se metsätilan raja menikään?
Valtakunnallinen
Rajoista kirjoitteluun ja uutisointiin on väistämättä törmännyt viime vuosina usein. En siksi malta olla itsekin tarttumatta raja-asiaan.
Aika ajoin metsänomistajat ottavat yhteyttä kysyäkseen, miten pitäisi toimia, kun tilan raja on ylitetty hakkuiden aikana. Valitettava vahinko, joita silloin tällöin sattuu, vaikka kartat ja tilanrajat on digitalisoitu ja navigointilaitteiden avulla rajalinjan löytää melko helposti. Rajan sijainnin mukaan vahinko voi olla vahingon kärsijälle pieni tai valtava menetys. Muutama kaatunut puu keskellä asumatonta metsää ei välttämättä kirpaise sielua ja silmiä yhtä pahasti, kuin tontin reunasta kaadetut piha- ja maisemapuut. Mutta kyllähän vahinko aina harmittaa, puita ei enää takaisin paikalleen nosteta.
Miksi tilan rajoista kannattaa huolehtia?
Monikaan ei ehkä ole tullut ajatelleeksi, että rajalinjoista huolehtiminen on maanomistajan velvollisuus. Ja se myös kannattaa ottaa huolehdittavakseen. Epäselvien rajojen vuoksi tilan rajan läheltä jää hakkuissa poistamatta puuta, ihan varovaisuusperiaatteeseen nojaten, jolloin se tuntuu metsänomistajan tilillä silkkana taloudellisena menetyksenä.
Hakkuiden lisäksi selkeät rajalinjat helpottavat myös muiden metsätöiden tekemistä. Voit itse olla selvillä, mikä on sinun maatasi, mutta jollekin toiselle, joka on tilattu tekemään vaikka taimikonhoitoa, linja voi olla hyvin vaikea löytää.
Selkeät tilanrajat auttavat myös esimerkiksi metsästysseuroja hirvenmetsästyksessä. Heillä on aina käsitys kenen maalla milloinkin ovat, kun raja on avattu.
Oman tilan rajoista on syytä olla selvillä myös epäselvyyksien välttämiseksi. Koska olet viimeksi kiertänyt tilan rajat ja tarkistanut, että pyykit ovat paikoillaan ja raja selvästi havaittavissa? Epäselvä raja saattaa tietää jotain epäselvyyttä tulevaisuudessa. Pahimmillaan voi ajautua riitaan rajanaapurin kanssa. Puhutaan isoista taloudellisista menetyksistä, mikäli rajakiistoja päädytään puimaan oikeusasteissa. Jäätyneistä naapurussuhteista puhumattakaan.
Hyvin pidetty rajalinja on korkeintaan puolitoistametriä leveä vesakosta raivattu avoin linja.
Rajalinjat kuntoon
- Etsi rajapyykit ja merkitse ne näkyvästi kuitunauhalla. Esimerkiksi OmaMetsän karttapalvelun avulla pääset rajan jäljille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että puhelimien ja kuluttajakäyttöisten navigaatoreiden tarkkuus ei tarvittavalla tasolla rajan todentamiseen. Niillä pääsee kuitenkin jo melko hyvään tarkkuuteen, jotta rajapyykki löytyy.
- Ota suunta kohti seuraavaa rajapyykkiä ja merkkaa suora linja kuitunauhalla.
- Kun olet päässyt kulmasta kulmaan, ota yhteyttä rajanaapuriin. Mikäli et tunne rajanaapuria, saat hänen yhteystietonsa maanmittauslaitokselta. Rajalinja olisi ennen raivaustöitä hyvä hyväksyttää naapurilla. Selvissä tapauksissa metsänomistajalla on oikeus avata raja ilman naapurin hyväksyntää, mutta siinäkin tapauksessa raivauksesta on ilmoitettava naapurille etukäteen. Vähänkin epäselvät linjat olisi hyvä käydä yhdessä läpi.
- Rajanaukaisun kustannuksista vastaa aukaisun tekijä. Toki ihannetilanteessa rajan aukaisun kulut saa puolitettua naapuriin kanssa, kun on ajoissa yhteydessä. Mahdolliset kaadetut puut kuuluvat sille, kumman puolelta ne on kaadettu.
- Raja-aukon saa avata enintään puolitoista metriä leveäksi, eli 0,75 metriä kummaltakin puolen rajaa.
- Mikäli tilan raja on hyvin epäselvä, rajapyykkejä on kadonnut tai ette pääse naapurin kanssa sopuun rajan paikasta, voit yksin tai yhdessä naapurin kanssa tilata maanmittauslaitokselta maksullisen rajakäynnin.
Löytyikö raja, mutta pusikko näyttää läpitunkemattomalta tai aika ei riitä raivaukseen? Rajalinjan aukaisuun voi tilata metsurin metsänhoitoyhdistykseltä. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi
Annamari Rajoo
Uusmaalaistunut hämäläinen metsäläinen, jolle metsä on sekä ammatti että virkistäytymisen lähde.
