Metsänhoitoyhdistysten kautta haettiin yli puolet kemera-tuista

Metsänhoitoyhdistysten kautta haettiin metsätalouden kemera-tukea viime vuonna yhteensä noin 23,5 miljoonaa euroa, mikä on noin 56 % myönnetystä tuesta. Tukea käytettiin viime vuonna yhteensä noin 42 miljoonaa euroa. Kemera-tuen viimeisenä vuonna tukimäärä kasvoi noin 14 prosenttia edellisvuodesta. Yhdistysten kautta haettu tuki kasvoi vuodesta 2022 noin 24 prosenttia. Metsänhoitoyhdistyksistä eniten tukea haettiin Savotan, Päijänteen ja Pyhä-Kalan yhdistyksissä.

Eniten kemera-tukea käytettiin viime vuonna nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen, johon tukea käytettiin yhteensä 17,7 miljoonaa euroa, 27 prosenttia edellisvuotta enemmän. Varttuneiden taimikoiden hoitoon tukea käytettiin 11 miljoonaa euroa ja taimikoiden varhaishoitoon 6 miljoonaa euroa. Näihin metsänhoitoyhdistysten kautta tukea haettiin vajaa 13 miljoonaa euroa, noin 16 % enemmän kuin edellisvuonna.

Metsänhoitoyhdistyksistä nuoren metsän hoitoon tukea eniten, noin 783 000 euroa, haettiin Mhy Etelä-Savosta.

”Taimikonhoitojen markkinointiin panostettiin vahvasti viime vuonna, joka näkyi positiivisesti työmäärissämme. Kemera-tukijärjestelmän päättyminen aktivoi metsänomistajia teettämään ja tekemään nuoren metsän hoidon kohteita. Lisäksi vahva energiapuun kysyntä näkyi positiivisesti työmäärissä. Lisäksi vahvistunut kuitupuun hintataso motivoi varmasti metsänomistajia taimikonhoitoihin. Selkeästi suurimpana metsänhoitotöiden toteuttajana metsänhoitoyhdistykset jatkavat aktiivista työtään taimikonhoitomäärien kasvattamiseksi jatkossakin”, kertoo Mhy Etelä-Savon toiminnanjohtaja Petri Pajunen.

Ympäristötukea ja luonnonhoidon tukea käytettiin yhteensä noin 14 miljoonaa euroa viime vuonna, josta metsänhoitoyhdistysten kautta haetun tuen osuus oli 3,3 miljoonaa euroa.

Vapaaehtoinen suojelu kiinnosti metsänomistajia ja ympäristötuen käyttö kasvoi 56 prosenttia.

Suometsien hoitoon käytettiin tukea neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 2,3 miljoonaa euroa (mhy 1,5 M€) ja metsäteiden perusparannustöihin 3,5 miljoonaa euroa, 16 prosenttia edellisvuotta enemmän (mhy 1,3 M€). Terveyslannoitusten määrä puolestaan väheni viidenneksen edellisvuodesta ja tukea käytettiin 1,2 miljoonaa euroa (mhy 0,6 M€).

Maakunnista eniten kemera-tukea käytettiin Pohjois-Pohjanmaalla, noin 7 miljoonaa euroa. Lapissa tukea käytettiin 5,3 miljoonaa ja Pohjois-Savossa 4 miljoonaa euroa viime vuonna. Vähiten tukea käytettiin Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan ja Kymenlaakson maakunnissa, kussakin vajaa miljoona euroa.

Ympäristötuki kiinnosti metsänomistajia

Metsänomistajille maksettiin viime vuonna 12,7 miljoonaa euroa ympäristötukea korvauksena metsien määräaikaisesta suojelusta, josta mhy-osuus oli 3,3 miljoonaa euroa. Luonnonhoitotöihin valtion kemera-tukea käytettiin 1,2 miljoonaa euroa. Ympäristötuen käyttö kasvoi 56 prosenttia ja luonnonhoitovarojen 40 prosenttia edellisvuodesta.

Metsänomistajat solmivat viime vuonna 1 560 ympäristötukisopimusta, joilla suojeltiin yhteensä noin 5 100 hehtaaria metsää kymmenen vuoden määräajaksi. Solmittujen sopimusten kokonaispinta-ala oli yhtä korkealla tasolla viimeksi vuonna 2011, jolloin merkittävä määrä sopimusalueiden pinta-alasta oli vähäpuustoisia soita.

Vuonna 2023 rahoitetut kohteet painottuivat puustoisiin ja reheviin elinympäristöihin. Yleisimpiä suojelukohteita olivat metsälain ja metso-ohjelman mukaiset korvet, lehdot, pienveden ympäristöt sekä monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät. Näitä elinympäristöjä oli 86 prosenttia ympäristötukikohteiden kokonaispinta-alasta.

Yhä useammat puunhankintayhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset valmistelivat viime vuonna ympäristötukihakemuksia maanomistajille. Vuoden 2023 ympäristötukihehtaareista noin kolmasosa, 1 770 hehtaaria, oli näiden metsäalan toimijoiden valmistelemia ja loput Metsäkeskuksen.

Maakunnista ympäristötukisopimuksia solmittiin eniten Lapin (1 422 ha), Keski-Suomen (516 ha), Pohjois-Pohjanmaan (493 ha), Päijät-Hämeen (333 ha) ja Pirkanmaan (294 ha) alueilla. Metsänhoitoyhdistyksistä Päijänne ja Päijät-Häme solmivat eniten ympäristötukisopimuksia.

"Ympäristötukisopimuksia solmittiin ennätyksellinen määrä viime vuonna, joka oli myös kemera-tukijärjestelmän viimeinen vuosi. Näyttää siltä, että ympäristötuella on sekä maanomistajien että metsäalan toimijoiden vahva kannatus keinona, jolla voidaan ylläpitää metsäluonnon monimuotoisuutta. Toivottavasti yhä useampi toimija ottaa ympäristötuen valmistelun palveluvalikoimaansa myös jatkossa", sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta.

Kemera-tukijärjestelmä päättyi vuodenvaihteessa ja tänä vuonna metsätalouden tuet muuttuvat. Laki uudesta metsätalouden kannustejärjestelmästä tuli voimaan vuoden alussa ja metka-tukien haku avautuu maaliskuun alussa.