Metsien ilmastotekoja ovat hoito, kasvu ja kestävä käyttö
etela-savo
Itä-Savossa 31.10 julkaistu juttu “Etelä-Savon metsät hiilinieluista päästölähteeksi – ainoa korjauskonsti hakkuiden vähentäminen” antaa liian yksipuolisen kuvan metsien ilmastovaikutuksista. Todelliset ilmastoteot tehdään metsässä – oikea-aikaisella hoidolla ja kasvun vahvistamisella.
Luonnonvarakeskuksen maakuntakohtaiset hiilitasearviot perustuvat mallinnuksiin, eivät kattaviin mittauksiin. Luken mukaan metsien hiilitaseen laskentaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Epävarmuutta syntyy mitattavien metsäkohteiden otannasta, mittauksista ja laskennassa käytettävistä tilastoista ja malleista. (Lähde: Luke – Kasvihuonekaasuinventaarion epävarmuudet)
Oikea-aikainen metsänhoito on tehokkain ja pitkäkestoisin keino vahvistaa metsien hiilensidontaa. Jalostetun taimimateriaalin, ajallaan tehtyjen taimikonhoitojen ja harvennusten ansiosta metsä kasvaa nopeasti ja sitoo tehokkaasti hiiltä. Lannoituksella voidaan lisätä kasvua merkittävästi. Nuoret, hyväkasvuiset metsät ovat tehokkaimpia hiilensitojia ja niiden kasvun varmistaminen on avain metsien ilmastohyötyihin.
On virheellistä väittää, että hakkuiden vähentäminen olisi ainoa keino parantaa hiilitasetta. Tutkimusten ja käytännön kokemusten mukaan metsien hiilinielua ja -varastoa ei voida pitkään kasvattaa hakkuita rajoittamalla. Puuntuotannollisesti yli-ikäisissä metsissä kasvu hidastuu ja riski hiilivaraston purkautumisesta kasvaa, kun puusto alkaa lahota ja vapauttaa hiiltä ilmakehään.
Hakkuiden vähentäminen tarkoittaisi käytännössä joko uudistushakkuiden tai harvennushakkuiden rajoittamista. Uudistushakkuiden vähentäminen pienentäisi mahdollisuuksia ilmastoystävälliseen puurakentamiseen ja biotuotteiden valmistukseen. Harvennushakkuiden rajoittaminen lisäisi metsänhoidon rästejä ja heikentäisi tulevaa kasvua. Samalla menetettäisiin mahdollisuus korvata fossiilisia raaka-aineita puupohjaisilla tuotteilla.
Aktiivinen metsänhoito lisää kasvua ja vähentää tuhoriskejä. Hyvin hoidetut metsät kestävät paremmin myrskyt, kuivuusjaksot ja hyönteistuhot, jotka ilmastonmuutos tekee yhä todennäköisemmiksi. Ilmastokestävällä metsänhoidolla voidaan yhtä aikaa sopeutua ilmastonmuutokseen ja hillitä sitä, sillä kasvavat ja elinvoimaiset metsät ovat vahvimpia hiilinieluja.
Etelä-Savon metsien puuston määrä ja hiilivarasto ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä on seurausta vuosikymmenten määrätietoisesta metsänhoidosta ja kestävästä käytöstä – ei hakkuiden rajoittamisesta. Metsät sitovat huomattavia määriä hiiltä vuosittain ja niiden kasvu on historiallisen korkealla tasolla. Etelä-Savossa metsien vuotuinen kasvu on noin 7,5 miljoonaa kuutiometriä, kun hakkuukertymä on 6,2 miljoonaa kuutiometriä.
Jos metsien käyttöä ja hoitoa vähennettäisiin, hiilensidontakyky heikkenisi ja metsätuhojen riski kasvaisi. Sen sijaan lisäämällä metsien kasvua ja hoitoa, voimme vahvistaa hiilinieluja ja samalla turvata uusiutuvan raaka-aineen saannin – puurakentamiseen, biotuotteisiin ja energian korvaamiseen fossiilisista lähteistä.
Etelä-Savon metsät eivät ole ilmasto-ongelma, vaan ratkaisu. Ne kasvavat hyvin, sitovat hiiltä, tarjoavat työtä ja toimeentuloa sekä raaka-ainetta uusiutuvaan talouteen. Metsien museointi tai yksityisen omaisuuden käytön kyseenalaistaminen eivät ole kestäviä ilmastotekoja – sen sijaan vastuullinen metsänhoito on.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Kaisa Ralli
puheenjohtaja
Petri Pajunen
johtaja
