Opintomatka Sloveniaan, kestävästi hoidettujen metsien maahan

Syys-lokakuun vaihteessa joukko Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toimihenkilöitä matkusti Sloveniaan tutustumaan maan metsätalouteen ja metsien hoidon periaatteisiin. Matkan aikana kiersimme eri puolilla maata sijaitsevia metsäalueita, tapasimme paikallisia metsäammattilaisia ja saimme kattavan kuvan siitä, miten metsätalous toimii Keski-Euroopan sydämessä ja miten se eroaa suomalaisesta tavasta hoitaa metsiä.

Luonnonmukainen metsänhoito keskiössä

Sloveniassa metsät kattavat lähes 60 prosenttia maan pinta-alasta, ja metsätaloudella on merkittävä rooli niin taloudellisesti kuin kulttuurisestikin. Maan metsänhoitoa ohjaa vahvasti “lähellä luontoa” -periaate. Metsänuudistaminen tapahtuu pääosin luonnon omien siementen avulla, ja avohakkuita tehdään hyvin vähän. Metsänhoito on jatkuvapeitteistä ja tavoitteena on säilyttää metsien rakenteellinen monimuotoisuus, jossa puusto on eri-ikäistä ja mahdollisimman monipuolista.

Talouskäyttö on säädeltyä ja kestävää

Metsätaloudella on Sloveniassa taloudellinen merkitys, vaikkakin huomattavasti pienempi kuin meillä Suomessa. Hakkuut tehdään tarkoin säännellysti. Maan metsien vuotuinen kasvu on noin 8–9 miljoonaa kuutiometriä, mutta hakkuumäärät jäävät tästä selvästi pienemmiksi, tyypillisesti 4–6 miljoonan kuutiometrin tasolle (ChatGPT, OpenAl, 6.10.2025). Suomessa vuotuinen kasvu on noin 107 miljoonaa kuutiometriä ja hakkuumäärä vuosittain noin 75 miljoonaa kuutiometriä (Luonnonvarakeskus, 2024). Metsien kasvu ylittää poistuman, ja metsävarat lisääntyvät kummassakin maassa jatkuvasti. Suomesta hakkuumäärät ovat kuitenkin lähempänä metsien vuotuista kasvua.

Puulajisto ja metsärakenne poikkeavat Suomesta

Yli puolet Slovenian pinta-alasta on metsiä, joissa kasvaa monipuolinen sekoitus havu- ja lehtipuita. Yleisimmät puulajit ovat Euroopan pyökki ja kuusi, joita hakataan myös talouskäyttöön. Lisäksi tavataan hopeakuusta, tammea ja jonkin verran mäntyä. Metsien rakenteessa korostuu eri-ikäisyys, monilajisuus sekä kerroksellisuus, kun taas Suomessa metsät ovat usein yhden tai kahden pääpuulajin muodostamia ja tasaikäisiä (Adria-balkan FSC, 2025).

Paikallinen Metsäkeskuksen (SFS)metsäasiantuntijan tapaaminen. Kuva Lotta Vähä-Ypyä.

Miten tähän sitten on päädytty? Maan metsät ovat sekametsiä luonnostaan, koska Slovenia on vuoristoinen ja suuria avohakkuita ei maaston vuoksi yksinkertaisesti voi tehdä. Rinteet ovat eroosioherkkiä ja koneellinen puunkorjuu on rajoitettua. Puut kaadetaan pääosin metsurivoimin ja vinssataan tien varteen tai helpompaan maastokohtaan josta ne kuljetetaan usein miten traktorilla laanipaikalle. Korjatut puut päätyvät pääasiassa kolmeen käyttötarkoitukseen: sahoille rakennuspuuksi, sellu-ja paperiteollisuuteen ja poltto-sekä energiapuuksi.

Viime aikoina Slovenian metsien eri-ikäistä rakennetta ja monimuotoisuutta on lisänneet myös metsätuhot. Pahin metsätuho aiheutui vuonna 2014, kun jäämyrsky iski Slovenian pohjoisosiin. Arviolta 40% Slovenian metsistä kärsi vaurioita, kun puut peittyivät usean päivän ajaksi 10-50mm paksun jääkerroksen alle. Jäämyrskyn jälkeen vauriot altistivat metsät kuoriaisten hyökkäyksille. Esimerkiksi vuonna 2015 hakattiin 7 miljoonaa kuutiometriä puuta pelkästään kuoriaisten aiheuttamien vaurioiden vuoksi. Muut metsätuhot ovat periaatteessa samat kuin Suomessakin (myrsky- ja hyönteistuhot, sienitaudit ja metsäpalot), mutta Slovenian metsät kestävät niitä monimuotoisuutensa ja sekapuustoisuutensa ansiosta paremmin kuin suomalaiset havumetsät.

Metsätalouden ohjaus ja omistusrakenne

Suurin osa Slovenian metsistä on yksityisessä omistuksessa kuten Suomessa, mutta metsänhoito on vahvasti valtion ohjaamaa. Metsänhoitosuunnitelmat laaditaan alueellisesti, ja niiden perusteella määritellään myös sallitut hakkuumäärät. Valtion metsävirasto sekä paikallinen metsäkeskus (Zavod za gozdove Slovenije, englanniksi Slovenian Forest Sercice SFS) seuraa hakkuukäytäntöjä tarkasti, ja metsänomistajilla on velvollisuus noudattaa suunnitelmia. Suomessa metsänomistaja voi toimia vapaammin oman metsästrategiansa mukaan, mikä tekee suomalaisesta metsätaloudesta markkinaohjautuneempaa.

Yhtäläisyyksiä ja oppeja

Vaikka Slovenian ja Suomen toimintatavat eroavat, tavoitteet ovat pitkälti samat: metsien monimuotoisuus, kestävyys ja elinvoimaisuus. Sloveniassa korostuu metsänhoidon luonnonmukaisuus ja pitkäjänteisyys, Suomessa taas tehokkuus ja puun jalostusketjun vahva rooli.

Opintomatka herätti ajatuksia siitä, miten eri tavoin kestävyys voidaan toteuttaa ja kuinka tärkeää on löytää paikallisiin olosuhteisiin sopiva tapa hoitaa metsää.

Voisimme Suomessa ottaa oppia metsien luonnonmukaisen hoidon vaikutuksesta ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Suomessa laajat havumetsät sitovat vuosittain suuren määrän hiiltä, mutta yksipuolinen puulajisto ja homogeeninen rakenne tekevät metsistä alttiimpia tuhoille, kuten myrskyille, hyönteisille ja taudeille. Slovenian metsät puolestaan ovat usein sekapuustoisia ja eri-ikäisiä, mikä lisää niiden kykyä kestää äärimmäisiä sääilmiöitä ja ylläpitää ekosysteemiä. Metsät eivät siis ole pelkästään hiilinieluja, vaan niiden rakenne ja monimuotoisuus vaikuttavat suoraan siihen, kuinka hyvin ne voivat sopeutua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.

Metsät yhdistävät

Matkan päätteeksi osallistujien yhteinen havainto oli, että riippumatta maasta tai järjestelmästä, metsä on keskeinen osa sekä elinkeinoa että identiteettiä. Kumpikin maa on ylpeä metsistään ja oppii toisiltaan!

Teksti: Lotta Vähä-Ypyä

Triglavin kansallispuistoa. Kuva Lotta Vähä-Ypyä.